Tiistain klinikkakäynti oli vähän erilainen kuin mihin olen tottunut. Ensimmäistä suunnittelukäyntiä lukuunottamatta aina on ollut kotiin mentäessä enemmän tai vähemmän apea mieli. Nyt oli kuitenkin jopa positiivinen fiilis. Mie tykkäsin siitä lääkäristä, joka meillä nyt oli. Hän oli melkoisen rempseä sanomisissaan, mutta sitä vaivautunutta tunnelmaa ei hänen kanssaan tullut, mikä normaalisti noiden lääkärikäyntien aikaan minulla on ollut. Sille meidän vakiolääkärille minun tekee aina mieli sanoa, että katsoisi vaikka googlesta, jos ei muuten tiedä. Ärsyttää epävarmat lääkärit.
Ja olihan pääsiäinen ollut näköjään aika munarikasta aikaa. Se on tässä vaiheessa hoitoa sentään positiivinen asia. Olisi kyllä jo korkea aika onnistua. Melko pitkään on jo vaimo joutunut syömään nappeja, pistämään piikkejä ja suihkauttelemaan sumuja. Kärsinyt kuumat aallot ja ties mitkä vaivat, joita ei mies osaa kuvitellakaan. Olisi jo aika saada palkinto kaikesta vaivannäöstä. Pitää kuitenkin edetä askel kerrallaan. Olisi mahtavaa jos pääsisimme tuoresiirtoon alkioilla, jotka olisivat jotakin muuta kuin roskislaatua. Ei liene liikaa vaadittu.
- Mileo -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti