Aamupäivällä lähdin käymään juttelemassa mielenterveyshoitajan luona. Minulla oli jo sinne mennessäni kuvitelma siitä, että tämä ei välttämättä ole mikään paras paikka näille keskusteluille. Olin oikeassa. Se miksi minulla oli tämä kuvitelma, johtui siitä, että tiesin ettei kyseisellä mielenterveyshoitajalla ole mitään käsitystä/tietoa näistä hoidoista.
Nainen kenen kanssa menin keskustelemaan oli oikein mukava ja sympaattinen. Hän aivan varmasti halusi minulle vain ja ainoastaan hyvää. Häntä kiinnosti kovasti mitä lääkkeitä käytän, miksi, miten hoidot etenevät käytännössä, paljonko aikaa näihin kuluu jne. jne. Mikäpä siinä oli mulla kertoessa, mutta tuntui ettei se oikein helpottanut oloani, että jouduin kaiken aikaa vain kertomaan ja selittämään yleisesti näistä hoidoista. En siitä, miten ne käytännössä minuun vaikuttavat. Eli ei me juurikaan purettu niitä minun tuntemuksiani siellä. Lähinnä se siellä viettämäni tunti tuntui joltain luennolta. Jota minä pidin hänelle.
Se mikä oli "parasta"... Hän kysyi minulta "Oletko kuullut tai ajatellut sellaista vaihtoehtoa, kun lopettaa hoidot niin tuleekin ihan itsestään raskaaksi?"
En ehkä halunnut kuulla juuri tuota, juuri tuossa paikassa.. Onneksi sain hänet ymmärtämään tuon asian "typeryyden". Tämä juurikin kuvastaa sitä, ettei tuo ole minulle se oikea paikka käydä keskustelemassa. Valitettavasti.
Olisi se kai ollut tosiaan liian absurdi ajatus, että apua olisin itselleni saanut!
- Sadeina -
Harmi, ettei keskustelukäynnistä ollut apua. Olen huomannut, että terveyskeskuksessa (ainakaan meidän paikkakunnalla) ei osattu auttaa henkisesti. En kyllä itse koskaan kysynyt, mutta mielestäni sen pitäisi kuulua perushoitoon, että kysytään keskusteluavun tarvetta. Ehkä nämä lapsettomuushoidot ja niiden aiheuttama mielenmyllerrys ovat vielä hiukan uusia tuolla mielenterveyspuolella. Siihen tulisi ehdottomasti panostaa!
VastaaPoista..äh, niin tyypillistä.. harmittaa ihan hirveesti sun puolesta, että meni noin.. jotenkin edelleen jaksan ihmetellä ammatti-ihmisten tietämättömyyttä, kun kuitenkin lapsettomuutta kokevia on niin paljon..
VastaaPoistahuokaus...
Mulla oli samanlaista alkuun, mutta sitten kun parit luennot olin pitänyt, juttelusta alkoi olla oikeasti apua.
VastaaPoistaOlisiko teidän klinikalla mahdollisuutta käyntiin psykiatrisella sairaanhoitajalla tms.? Meille ainakin kerrottiin heti ensimmäisellä käynnillä mahdollisuudesta saada psyykkistä apua missä vaiheessa hoitoja tahansa.
VastaaPoistaJa vielä tuosta teidän tilanteesta, ihan käsittämätöntä että antavat pääsiäisen vaikuttaa hoidon etenemiseen kun lääkäri itse ei alunperin ole osannut laskea mihin kohtaan punktio osuisi! Jos jaksat, kannattaisi varmaan vielä soittaa klinikalle ja yrittää taivutella. Eihän punktion ja siirron hoitamiseen yli neljää päivää yleensäkään mene. Voimia!