tiistai 29. maaliskuuta 2011

O-ultra

Huomenna. Huomenna se taas alkaa. En odota mitään, en edes jännitä. Välillä olen jopa unohtanut, että huomenna.

Uskoisin että huomisessa ultrassa selviää, että piikitykset voidaan aloittaa. Jos kaksi pistosta Procrenia, useita päiviä kestänyt päänsärky, aivan mahdottomat kuumat aallot, huonosti nukutut yöt eivät ole tehonneet, niin mikä sitten?

Jos kuitenkin käy niin, ettei piikityksiä voida vielä aloittaa. Se ei todellakaan tule olemaan maailmanloppu. Mulla on jostain syystä niin hälläväliä olo koko hoitoa kohtaan, että mulle on melkeinpä sama, että päästäänkö huomenna aloittamaan vai ei. En tiedä johtuuko hälläväliä olo siitä, että yritän suojella itseäni, vai puhtaasti siitä, että olen oikeasti jo läpen kyllästynyt koko tähän touhuun. Veikkaisin itse että hiukan molemmista.

- Sadeina -

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti