Teen nyt asioita toisin kuin ensimmäisessä IVF:ssä. Annoimme mieheni kanssa alkioille työnimet!
Kaksi alkiota siirrettiin, loput menivät roskiin! TAAS laatu oli huonoa! Näissä kahdessa siirretyssäkään ei ollut mitään hurraamista. Yritän olla positiivinen, mutta se tuntuu olevan todella, todella vaikeaa tällä hetkellä! Mä en oikeasti tiedä kuinka kauan meidän kannattaa yrittää tällaisilla tuloksilla?! Tietenkin me käytetään vielä se yksi julkisen tarjoama hoito, mutta onko se sitten siinä?!
Jos me joudumme 3.IVF:ään, lääkäri aikoi ennen seuraavaa hoitoa palaveerata kollegoidensa kanssa meidän tapauksestamme. Jos joku keksisi mitä vielä voitaisiin yrittää. Mysteeri me olemme lääkärin mielestä ikämme vuoksi, hän ei ymmärrä miksi me saadaan näin huonoja tuloksia aikaan.
Kipuilulle löytyi selvä selitys.. Vatsaontelossa oli nestettä tai verta (ei pysty ultralla sanoon kumpaa) ja oikea munasarja oli todella turvonnut. Eli turhaa en ole valitellut. Nyt pitää muistaa se lepo ja runsas juominen!
Niin ja arvaatkaapa mitä. Hoitaja oli hukannut sen pakastussopimuksen jonka esitäytimme.. Emmekä siis saaneet pakkaseen mitään. Ironista, eikö vain?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti